Communicational Spanish and Chilean Culture. 10 opintopisteen arvoinen espanjan kurssi, jossa opitaan samalla Chilen kulttuurista. Tähän mennessä kurssilla on puhuttu muun muassa yleisesti Chilestä (pääkaupunki, presidentti, tunnetut henkilöt..), naapurikaupunki Valparaísosta graffiteineen ja muraleineen sekä Chilen koulutusjärjestelmästä. Kurssia varten olen tehnyt jo yhden ryhmätyön: 15 minuutin esitelmän Pääsiäissaarista. Hiukkasen jännitti mennä luokan eteen puhumaan espanjaa, mutta onneksi oli kaverit turvana.
Communicational Skills: Grammar and Composition. 8 opintopisteen espanjan kurssi, jossa paino on enemmän sanaston oppimisessa ja kieliopin treenaamisessa. Ryhmämme on todella pieni (minun lisäkseni kolme opiskelijaa), joten tunnilla saa paljon huomiota ja yksilöllisempää ohjausta, mistä luonnollisesti hyödyn paljon.
Rebellion, Revolution and Reconciliation in Latin American Literature and Political History. Tämän kurssin nimi onkin aikamoinen sanahirviö :D Vaikka alun perin halusin nimenomaan UVM:ään sen englanninkielisen opetuksen takia, tämä on ainut englanninkielinen kurssi jonka päädyin ottamaan. Kurssilla luetaan Roberto Bolañon Kesyttömät etsijät (The Savage Detectives) ja kirjan kautta käsitellään yleisesti Latinalaisen Amerikan historiaa erityisesti kapinan, vallankumouksen ja sovinnonteon ympäriltä. Toistaiseksi olemme puhuneet Meksikon ja Argentiinan vallankumouksista ja verisistä historioista, jotka sitten olemme linkittäneet Bolañon romaaniin ja muihin tunneilla lukemiimme teksteihin. Tästä kurssista olen nauttinut todella paljon, ja odotan innolla että kuulen enemmän aiheesta.
Latin American Literature. 5 opintopisteen kurssi espanjaksi, jolla on tarkoitus perehtyä Latinalaisen Amerikan kirjallisuuteen. Tämä kurssi on minulle kaikista haastavin, koska espanjan taitoni ei ole vielä niin edistynyt kuin monien muiden kurssilla olijoiden. On eri asia kuunnella espanjan kielen opettajan selvästi artikuloitua, kohtalaisen maltillista puhetta tutuista aiheista kuin normaalia luentoa kirjallisuudesta, jossa aiheet ovat paljon spesifimpiä ja korkealentoisempia. Toistaiseksi olemme käsitelleet Alvaro Mutista ja Octavio Pazia sekä heidän töissään esiintyviä teemoja (seikkailullisuus ja epätoivo).
Neljä kurssia ja 28 opintopistettä olisi siis tältä syksyltä tulossa. Vähän harmittaa että nuo espanjan kurssit ovat niin suuria kokonaisuuksia, sillä olisi ollut mukava ottaa muitakin kursseja tai vaihtoehtoisesti selvitä vähän pienemmällä työmäärällä. Koin kuitenkin kielen oppimisen tärkeäksi tavoitteeksi, ja luulen että mitä paremmin osaan espanjaa sitä enemmän saan irti ajastani täällä.
Kirjallisuuden kurssit saan puolestaan hyväksiluettua aineopintojeni vapaavalintaiseen osaan, mistä olen todella iloinen.
Latinalaisen Amerikan kirjallisuuden kurssilla olen kokenut toistaiseksi haastavimmat hetkeni opiskeluissa ja olen toden teolla saanut haastaa itseäni. Kurssia varten kirjoitin ensimmäisen esseeni espanjaksi, joka vain kahden sivun pituudestaan huolimatta tuntui hurjalta saavutukselta. Sain tänään esseen takaisin, ja voin vain todeta että onneksi kielioppivirheitä ei oteta arvostelussa huomioon. Mikään kirjoitukseni ikinä ei nimittäin ole nähnyt näin paljon punakynää..
Kurssin takia pidin tänään myös ensimmäisen esitelmäni yksin espanjaksi. Aiheena piti olla jotain kirjallisuuteen sekä kurssin teksteihin ja/tai teemoihin liittyvää, mihin kokee intohimoa. Itse valitsin lopulta aiheekseni Kalevalan erityisesti epätoivon näkökulmasta. Jalat vähän tärisivät jännityksestä ja sanat katoilivat ajoittain, mutta selvisin esityksestä kunnialla. Esitelmän piti kestää noin 12 minuuttia, mutta aiheeni herätti keskustelua jo esitelmän aikana (ja minulla oli aika paljon sanottavaa), joten esitys ainakin tuntui kestävän huomattavasti kauemmin. Pahiten pelkäämäni osuus alkoi kuitenkin vasta esitelmän jälkeen: vuorossa oli kyselykierros. Olin kehitellyt päässäni kauhuskenaarioita siitä miten en ymmärtäisi kysymyksiä lainkaan tai osaisi vastata, ja ennen kaikkea että jäätyisin täysin. Onneksi tällaiselta vältyttiin, vaikka espanjani olikin ajoittain todella haparoivaa kun yritin ilmaista ajatuksiani muistamatta oikeita sanoja siihen. Opettaja oli onneksi ymmärtäväinen, ja ehkä myös aiheeni mielenkiintoisuus antoi vähän anteeksi. Tunnin jälkeen lähetin linkin Kalevalan runoihin netissä (suomeksi!) sekä opettajalleni että itävaltalaiselle vaihto-oppilaalle, joten suomi ja Kalevala ovat taas vähän tunnetumpia maailmalla. Oli muuten hauska lukea Kalevalan espanjankielistä käännöstä, kun joukossa vilisi suomalaiset nimet Kullervosta Lemminkäiseen.
Olen oikeastaan alkanut jo nyt vähän harmittelemaan sitä, ettei kirjallisuuden opinnoissa puhuta paljoa Latinalaisesta Amerikasta. Tietenkin olen opiskellut kirjallisuutta vasta yhden vuoden, mutta toistaiseksi kirjallisuuden opinnot ovat olleet hyvin länsimaa-keskeisiä. Sen perusteella mitä olen opintosuunnitelmia vilkuillut sama meininki jatkuu myös myöhemmissä opinnoissa (kertokaa toki jos olen väärässä. Ottaisin uutisen ilolla vastaan!) ehkä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Yritänkin nyt täällä ollessani imeä mahdollisimman paljon tietoa sisuksiini, ja toivottavasti voin vielä tulevaisuudessakin tutkia näitä aiheita enemmän. Kiinnostusta ainakin löytyy!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti